Kalevalainen jäsenkorjaus ja kuppaus parantavat oloa sekä hoitavat kolotuksia muinaisin keinoin

Kuppaus ei ole ollenkaan suomalainen keksintö. Se on laahattu tänne kaukaa antiikista ja läpi Euroopan sekä Pohjoismaiden. Alun perin antiikissa vaivoja hoidettiin palauttamalla ruumiinnesteiden tasapaino kuppaamalla. Jos keltaista tai mustaa sappea oli ylen määrin, niin kuppaamalla nesteet korjattiin tasapainoon. Myöhemmin alettiin poistaa ns. pahaa verta. Sitten englantilainen tohtori Harvey älysi 1600-luvulla, että veri kiertää suonissa, joten paha veri-teorialta putosi pohja.

Kuppaaminen katosi muualta Euroopasta satoja vuosia sitten, mutta Suomessa se on säilynyt. Kupparit kuolivat meilläkin lähes sukupuuttoon 50-luvulla, mutta sitten uusi polvi kiinnostui alasta ja nykyään perinteinen märkäkuppaus on taas voimissaan. Kuppauksen säilymistä on edistänyt se, että Suomessa on aina piisannut kuppaukseen sopivia saunoja. Entisinä tautisina aikoina savusaunat olivat puhtaita pesupaikkoja eikä niissä kuppauksen lisukkeena levitetty tauteja.

Muinainen kalevalainen jäsenkorjaus on nykyään EU-nimisuojattu kansanlääkintäkeino. Kainuun piirilääkäri Elias Lönnrotin kokoaman Kalevalan 15. runossa on kuvaus jäsenkorjauksesta. Kun runonlaulun perinne säilyi idässä ja Kalevalassa niin jäsenkorjauksen taito säilyi Länsi-Suomessa.

Vanhan manipulaatiohoidon, peukalolla parantamisen, perinne elvytettiin ja nykyään kalevalaista jäsenkorjausta voi opiskella kolmevuotisessa koulutuksessa. Tiettyjen lääkekasvien tapaan myös kalevalaisella jäsenkorjauksella on tieteellisesti osoitettu teho potilaiden hoidossa. Peukaloimalla voidaan korjata mm. asentovirheitä ja parantaa tuki- ja liikuntaelinten kiputiloja.

Molemmat vanhat hoitokeinot Väinämöisen ajoilta ovat alkaneet uudelleen kiinnostaa ihmisiä. Suoneniskentä ja iilimadot ovat pudonneet pelistä, mutta kuppaus on taas voimissaan, sanoo filosofian tohtori Hindrik Strandberg. Nykyisin kalevalainen jäsenkorjaaja on suojattu nimike, jota voi käyttää vasta, kun on suorittanut vaadittavat opinnot ja työnäytteet, kertoo fysioterapeutti, mestari kalevalainen jäsenkorjaaja Katja Rajala. Äänisuunnittelu Laura Koso. Toimittaja on Leena Mattila.