1.
Kalevalainen jäsenkorjaus

Kalevalainen jäsenkorjaus on kansanperinteeseen pohjautuva manuaalinen kehon tuki- ja liikuntaelimistöön kohdistuva pehmytkudoskäsittely eli mobilisaatiohoito. Se on EU-nimisuojattu hoitomuoto, jota päivittää, dokumentoi ja valvoo Kansanlääkintäseura ry (KLS), ja jonka koulutuksesta se vastaa.

2.
Kansanlääkintäseura ry

Kansanlääkintäseura ry (KLS) perustettiin vuonna 1986 tarkoituksenaan mm. vaalia kansanlääkintäperinnettä, edistää kansanparantajien ja terveydenhoitohenkilöstön välistä yhteisymmärrystä ja yhteistyötä, tukea kansanlääkintäperinteen tutkimusta, tallennusta ja elvyttämistä mm. järjestämällä koulutusta. 

KLS:n tukena toimii vuonna 2014 perustettu Kalevalainen kansanparannus -säätiö, jossa on mukana tiedeyhteisöjen jäseniä. Tieteellisen toiminnan edistäjänä toimii vuodesta 2015 alkaen Perinnehoitojen neuvottelukunta, johon kuluu kansanedustajia, tiedeyhteisöjen jäseniä, kuten professori Pekka Puska (THL), yleislääketieteen dosentti Mikko Nenonen (Tampereen yliopisto), terveysliikunnan dosentti Mika Venojärvi (Itä-Suomen yliopisto), anatomian em. prof. Pentti Tuohimaa (Tampereen yliopisto), farmasian tohtori Yvonne Holm (Helsingin yliopisto) ja kalevalaisen jäsenkorjauksen asiantuntijoita.

3.
Hoidon lähtökohta

Hoidon lähtökohtana on tuki- ja liikuntaelimistön (TULE) toimintaketjun/ -ketjujen epätasapainoon tai virheasentoon joutunut tila, joka voi aiheuttaa lihasten, kalvorakenteiden ja jänteiden kiristymisen kautta kudospaineen kasvua, haitata solujen ja kudosten ravinnon- ja hapensaantia ja aiheuttaa hermopinteitä ja kipua. 

Hoidossa käsitellään tuki- ja liikuntaelimistön toimintaan liittyvät pehmytkudokset ja nivelet jalkapohjista päälakeen saakka kipua ehdottomasti välttäen, kudoksien tuntemuksia kunnioittaen ja nivelten normaaleja liikeratoja hyödyntäen. 

4.
Hoidon vaikutus

Kun lihasten jännitys purkautuu ja kudosten paine tasoittuu, palautuu tuki- ja liikuntaelimistön tasapaino, kudosten verenkierto paranee ja kehon omat korjausmekanismit aktivoituvat. Hermoihin kohdistuva paine, kehon virheasennot ja kudosnesteen kertyminen (turvotukset) vähenevät, samoin vähenee tai häviää myös kipu. Nivelten liikkuvuus ja nivelpintojen aineenvaihdunta paranevat. 

5.
Hoidon tarve

Arviolta 1,9 miljoonaa ihmistä jää ilman apua hakiessaan sitä TULE-vaivoihinsa. Heidän kipunsa ja vaivansa jatkuvat ja kroonistuvat pitkäaikaisiksi TULE-sairauksiksi ja liian usein edelleen mielenterveyden häiriöiksi. TULE-vaivat ovat osallisina myös sydän- ja verisuonitautien aiheuttajissa. Tutkimustulokset osoittavat, että kalevalaista jäsenkorjaushoitoa tarvitaan TULE -potilaiden hyvässä hoitoketjussa, jonka muodostavat lääkäri, kalevalainen jäsenkorjaaja ja fysioterapeutti. 

6.
Perinne

Hoito perustuu kudostenkäsittelyperinteeseen eli hierontaan (Mauri Haartea) ja nivelten paikalleen saattamiseen, jota on dokumentoitu 1800-luvun lopulta alkaen. KLS:n perustajiin lukeutuva mestariparantaja Olavi Mäkelä, jolla on yli 30 000 hoidon kokemus, on yksi huomattavimmista perinteen vaalijoista ja edistäjistä. Kalevalainen jäsenkorjaus hyväksyttiin Opetusministeriössä Museoviraston esityksestä vuonna 2017 osaksi Perinnehoitojen aineetonta kulttuuriperintöä ja vuonna 2020 aineettomaksi perinnehoidoksi. Vuonna 2021 Museovirasto hyväksyi kalevalaisen jäsenkorjauksen koulutuksen hyväksi käytänteeksi jakaa tietoa ja elävöittää perinnettä. Tieto raportoitiin myös UNESCOon. Vuonna 2022 valmistui Maailman terveysjärjestön, WHO:n strategiavaatimusten mukainen Kansallinen Perinnehoitojen strategia 2022-2032, Mika Venojärvi, Kalevalainen kansanparannus-säätiö.

7.
Tutkimus

Tutkimusten mukaan Kalevalaisen jäsenkorjaushoidon vaikutus näyttää kestävän pitkään ja vaikutus elämänlaatuun ja mielialaan on ilmeinen. Hoito on tuki- ja liikuntaelinhoidoista tehokkain ja se vähentää merkittävästi särkylääkkeiden käyttöä ja parantaa asiakkaiden elämänlaatua. Sittemmin edesmenneen professori Osmo Hännisen työryhmä on seurannut Kaustisella, Kuopiossa ja Ullavassa usean vuoden aikana noin 1000 kalevalaisen jäsenkorjauksen (jäsenkorjaus) hoitotapahtumaa. He ovat kertoneet, etteivät ole nähneet tai kuulleet aiheutuneen yhtään komplikaatiota. Hoidon vaikutusta on dokumentoitu myös asiakaskyselyiden kautta, mikä vahvistaa hoidon turvallisuuden ja tarpeen hyvissä TULE-ongelmien hoitoketjuissa. 

Kuopion (nykyisin Itä-Suomen) yliopistossa suoritettujen hoitomuotojen vertailututkimusten mukaan kalevalainen jäsenkorjaus (jäsenkorjaus) oli tehokas ja turvallinen sekä taloudellisesti edullisin hoitomuoto niska- ja selkävaivojen hoidossa (Zaproudina ym. 2007, 2009).

Tieteellisiä näyttöjä ja arvostettujen tiedelehtien julkaisemia artikkeleita löytyy neljältä vuosikymmeneltä. Kalevalaisesta jäsenkorjaushoidosta on tehty viisi toisistaan riippumatonta kliinistä satunnaistettua kaksoissokkotutkimusta, neljä vertaisarvioitua tutkimusta, yksi väitöskirja, kaksi pro gradu -tutkielmaa ja siitä on kirjoitettu yli 10 julkaisua suomalaisissa tiedelehdissä. Yhteensä kalevalaiseen jäsenkorjaukseen liittyviä julkaisuja on lähes kolmekymmentä, ja ne on julkaistu vuosien 1987–2020 aikana. Näin ollen tutkimusnäytön alin aste D ylittyy kirkkaasti.

Selkävaivojen tutkimustuloksia käytettiin, muiden tutkimusten joukossa, Amsterdamin yliopiston manuaalihoitojen tehokkuutta käsittelevässä meta-analyysissa, jonka tulokset on julkaistu Spine- lehdessä (de Zoeteym 2021). Systemaattisten katsausten ja meta-analyysien tekemistä rajoittaa kalevalaisen jäsenkorjauksen kansallinen perinne, joka on ainutlaatuista maailmassa. Siltä puuttuu laaja kansainvälinen tutkijajoukko, mikä hankaloittaa näiden katsausten tekemistä, joita pidetään parhaana tiettyyn sairauteen tai hoitoon liittyvänä.

8.
Nimisuojaus

EU:n Harmonisointivirasto suojasi Kalevalainen jäsenkorjaaja -nimikkeen vuonna 2005 (004491734) ja sitä saavat käyttää vain Kansanlääkintäseura ry:n koulutuksen läpikäyneet ja näyttötutkinnon suorittaneet henkilöt, jotka ovat allekirjoituksellaan sitoutuneet noudattamaan seuran eettisiä toimintaohjeita

Nimisuojaus toteutettiin asiakasturvallisuuden varmistamiseksi ja kalevalaisen jäsenkorjauksen erottamiseksi selkeästi muista eritasoisista suojaamattomista jäsenkorjaushoidoista. Asiakasvahinkotapauksia ei ole tiedossa. Hoidon dokumenttina on asiakaskortti, johon kirjataan kaikki asiakkaan hoitoon vaikuttavat tiedot ja hoidon kuvaus. Kontraindikaatiotapauksissa hoitoa ei tehdä ja asiakas ohjataan lääkärin hoitoon. 

9.
Koulutus

Kalevalaista jäsenkorjauskoulutusta antaa ainoastaan Kansanlääkintäseura ry tukenaan Kalevalainen kansanparannus -säätiö ja Perinnehoitojen neuvottelukunta. Koulutusjärjestelmä on EU-nimisuojattu, omavalvonta- ja täydennyskoulutusohjelmineen ainutlaatuinen, käytäntöpainotteinen järjestelmä manuaalisten TULE-hoitojen koulutuskentässä.

Kalevalainen jäsenkorjauskoulutus on kolmevuotinen monimuotokoulutus, jonka kuluessa tulee tehdä vähintään 300 dokumentoitua hoitoa. Koulutusajalta lasketaan 150 osaamispistettä (osp), yhteensä 2684 tuntia. 

Koulutuksen läpäisee yleensä noin 60 % aloittaneista. Nimen käyttöoikeuden saamisen jälkeen rekisteröityjen osaajien tulee osallistua vähintään joka toinen vuosi KLS:n järjestämään täydennyskoulutukseen. 

KLS järjestää vuosittain Terveysseminaarin yhteistyössä eri yliopistojen, viranomaisten ja/tai TULE-hoitoja antavien yhteisöjen kanssa. 

10.
Saatavuus

Lähes 800 kalevalaisen jäsenkorjauksen osaajaa (ml. kisällit) sijoittuu eri puolille Suomea. Uusia hoitajia valmistuu lähes sata vuodessa. Hoitajista on julkinen rekisteri seuran nettisivuilla https://kansanlaakintaseura.fi/osaajat

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on annettu yli 3 miljoonaa hoitoa. Nykyään annetaan noin 400 000 hyvän hoitovasteen hoitoa vuodessa ja määrä kasvaa vuosittain resurssien kasvaessa. 

11.
Valvonta

Nimenkäyttöoikeutta valvoo Kansanlääkintäseura ry:n hallitus, jossa on mukana tiedeyhteisön jäseniä. Nimenkäyttöoikeutta valvoo myös Patentti- ja rekisterihallitus. 

12.
Kilpailutilanne

Eri tutkimuksissa on osoitettu, että tuki- ja liikuntaelinpotilaille ei ole olemassa riittävää hoitoa. Osaamisella on myös kansainvälinen tarve. Keväällä 2018 kerrottiin Lancet-tiedelehdessä (Clark & Horton 2018) mm., että alaselkäkipupotilaita hoidetaan usein väärin, potilaille annetaan liikaa lääkkeitä ja tehdään turhia leikkauksia. 

Edustajamme oli kutsuttuna STM:n ja OKM:n yhteiseen kuntoutuksen pyöreän pöydän toimintaan 2020 ja sen tuotoksena syntyi Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmaan (STM:n julkaisuja 2020:39). Julkaisun sivulla 92 todetaan: ”Laillistettujen ja nimikesuojattujen ammattinimikkeiden tarkastelun yhteydessä on tärkeä huomioida muut kuntoutumista tukevat palvelut kuten manuaaliset käsittelyt ja hoidot (esim. kalevalainen jäsenkorjaus). Uuden osaamisen tuominen mukaan asiakaslähtöiseen hoitoon ja kuntoutukseen on ennen kaikkea edellytys kuntoutuksen toteuttamiselle laajan moniammatillisen yhteistyön pohjalta.”  

13.
Virallistaminen

40 kansanedustajaa jätti lakialoitteen eduskunnalle kesäkuussa 2018 kalevalaisen jäsenkorjauksen saamiseksi terveydenhuollon ammattirekisteriin. Perinnehoitojen neuvottelukunta on toiminut aloitteellisesti virallistamisen edistämiseksi. Neuvottelukunnassa ovat asiaa edistäneet mm. professori Pekka Puska, emeritusprofessorit Osmo Hänninen ja Pentti Tuohimaa, professorit Sinikka Piippo ja Yvonne Holm, dosentit Mika Venojärvi ja Mikko Nenonen sekä lääkäri Riitta Piilo. Lisäksi mm. eduskunnan aiempi puhemies, sosiaali- ja terveysministeri vuosina 2011-2014, Paula Risikko, professorit Timo Santalainen ja Timo Ylikomi, lääkäri Toini Virkkala ja Kelan kunniatohtori Paavo Rissanen sekä metropoliitta Ambrosius ovat esittäneet myönteiset kannanotot kalevalaisen jäsenkorjauksen virallistamiseksi.

Kalevalaisen jäsenkorjauksen virallistamista tukee myös WHO:n traditionaalisen lääketieteen strategia 2014—2023, jonka mukaan traditionaalisen lääketieteen tulee hyödyntää, kun hoitomuodosta on hyvän hoitovasteen näyttöä. WHO edellyttää, että on tunnustettava ”traditionaalinen lääketiede resurssina, joka voi vaikuttaa terveyspalvelujen, erityisesti perusterveydenhuollon, parantamiseen ja että traditionaalinen lääketiede on relevanttia terveystavoitteiden kannalta”. Kansallinen perinnehoitojen strategia 2022-2032 luovutettiin ministeri Krista Kiurulle 19.10.2022.

Vuoden 2021 aikana käynnistyneessä OKM:n ja STM:n yhteisessä tutkimuksen ja koulutuksen pyöreän pöydän, KunFO:n,  työskentelyssä on ollut mukana dosentti Mikko Nenonen. Työryhmä julkaisi tammikuussa neljä osaraporttia käsittäen, kuntoutuksen tutkimuksen ja koulutuksen tilannekuvan sekä selvitykset kuntoutuksen osaamis- ja työelämätarpeista ja kuntoutuksen tutkimuksista.  Selvityksistä nousi esille, että kuntoutusosaamisen tarve on ilmeinen. Jatkossa on tarvetta panostaa kuntoutusosaajiin niin koulutuksen kuin tutkimuksenkin osalta ja saada hyvän hoitovasteen kuntoutushoidot osaksi hoitoketjuja. Tutkimuksen ja koulutuksen uudistamisohjelma valmistuu alkuvuoden 2023 aikana. 

Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyys ja saatavuus -ohjelma on hakenut ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen kattamiseen nyt ja tulevina vuosina. Osana ohjelmaa on laadittu sote-henkilöstön riittävyyttä, saatavuutta ja pysyvyyttä turvaava tiekartta seuraavalle hallituskaudelle vuoteen 2027. Tiekartan julkaisun yhteydessä 15.2.2023 STM:n sivuille, kohtaan”Usein kysyttyjä kysymyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön toimintamalleista ja työnjaosta”, on kirjoitettu ”Saako sote-keskuksessa työskennellä manuaalisen terapian antajia, kuten osteopaatit, naprapaatit, kalevalaiset jäsenkorjaajat jne.?” STM vastaa, että Valvira myöntää hakemuksesta oikeuden käyttää terveydenhuollon nimikesuojattua ammattinimikettä, kuten kiropraktikon, naprapaatin, osteopaatin sekä koulutetun hierojan nimikettä.

Näiden nimikesuojattujen ammattihenkilöiden, kuten hieronnan, tehtävissä voi toimia sote-keskuksissa myös muu henkilö, jolla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito tehtävään, kuten kalevalainen jäsenkorjaaja.

Lisätietoa

Kansanlääkintäseura ry:n puheenjohtaja Päiviö Vertanen, p. 0400 589654 tai sähköposti paivio.vertanen@kotinet.com.

Kalevalainen Kansanparannus-säätiö on kustantanut myös kirjoja kalevalaisesta jäsenkorjauksesta.